Eilen oli hauskaa nyt väsyttää. Kolmelta nukkumaan, kahdeksalta heräsin janoon. En jaksanut mennä juomaan joten nukahdin uudestaan ja näin unta että join vettä. Myöhemmin kaikki sitten makasivat sängyssä, katsoivat kelloa viiden minuutin jälkeen ja odottivat että pizzeria aukeaa. Tupakkaan retkahtaminen vituttaa. Muutenki vähä vituttaa. Mutta ei se mitään. Uutta yritystä vaan! Kyllä se pian sitten helpottaa. Sieppasin jopa valintatalosta mukaan sellasen vihkosen jossa on apuja tupakoinnin lopettamiseen. En kyllä tajua että miksi siellä on laihdutusvinkkejä?? Nojaa samapa tuo. Tänään oltiin treenikämpillä ja joku random tuli koputtelemaan ovelle ja kyseli millon meillä on keikkaa. Haahaa. Eipäs ole nyt tiedossa vaan luoja niitäkin pitäisi ruveta taas hommailemaan. Ei tuu mitään että oli keikka viimeksi kesällä... Kuuntelen piristäviä biisejä. Kuten Mötley Crüen Too fast for love. Jostain syystä olen täysin retkahtanut Mötiköihin. Retkahtamisesta puheenollen huomenna lähtee uusi yritys lopettaa tupakointi. Pystyn siihen enkö pystykin? Fiiliksiäni saa kaikin mokomin seurailla sitten täältä. Eilen ollessani hiukan... humaltuneena, kerroin taas vähän liikaa asioita siskolleni ja soitin keskellä yötä (ei ole mitään hajua että paljonko se kello siloin oli) bändimme toiselle kitaristille ja selitin jotain josta ei ota kukaan selvää. Lisäksi sammuin ehkä vessaan. En ole aivan varma. Outoa... Mutta hauskaa oli! Juomiakaan ei kaadettu kuin 6 kertaa. Vammasia kun ollaan. Mutta nyt voisi yrittää pistää vähän asioita kondikseen ja ruveta sitten koisiin, kun väsyttää pirusti eikä ihme. Mutta on se aina sen väärti! Hyvää yötä!

-Coma White