Voi jumala enkö mä ole kirjoittanut tänne edes pikkujouluista? Enkä joulutanssiaisista? AC/DC:stä? MISTÄÄN? Noniin eli siis pitäisi vähän kirjoitella nyt. Eli siis:

1. Kuuluisat ja paljon puhutut pikkujoulut:          Laittauduin hmm... noin 6 tuntia. No ei vaineskaan puolet siitä ajasta datasin. Vähän ennen kuutta menin sitten poikien kanssa pihalle polttamaan vähän tupakkia ja jauhamaan paskaa ja lähin sitte kuudelta käppäileen "bilemestaan" jona toimi yhden mun gaiffan kämppä, jossa ei ollut tietenkään porukat kotona. Mitkään kesyt bileet niistä ei nimittäin ollut tarkoitus tulla. (Eikä niistä tulleetkaan). Menimme sinne yhden ystäväni kanssa, ja aloimme järkätä paikkoja kuntoon ennenkuin muut vieraat tulivat. Laitoimme kaikki 48 bisseä lattialle hienoon "asetelmaan" ja otimme kaikki arvokkaat ja "arvokkaat" esineet pois hyllyiltä. Sen jälkeen saimme vitun pöhkön idean ja teimme boolia johon tuli vodkaa, appelsiinimehua ja VISKIÄ! Siis mitä vittua eihän booliin nyt kuulu laittaa VISKIÄ?! Mutta niinhän me laitoimme. (Itseasiassa siitä boolista tuli hyvinkin suosittua, mutta siitä sitten myöhemmin.) No porukkaa alkoi sitten valua paikalle (mukaanlukien ihastukseni) ja aloitimme juomisen. Kaikki joivat bisseä ja jonkun ajan päästä kaikki alkoivat olla jo huomattavan hilpeällä mielellä. Kaikki paitsi minä. Minulle iski semmoinen tavanomaisen ärsyttävä angstikohtaus joita saan hyvin valitettavasti melkoisen usein. No istuskelin yksikseni eräänlaisessa takkahuoneessa hieman hiprakassa bisse kourassa, nousuhumalasta vain ei ollut tietoakaan. Tunsin itseni aivan hemmetin hylätyksi. Asialla ei ollut kuitenkaan mitään tekemistä laskuhumalan kanssa, koska ei ollut mikään laskuhumalafiilis, enkä sitäpaitsi ollut päässyt vielä edes kunnolla nousemaankaan. No, soitin siskolleni ja kyselin kuulumisia yms. Ei siis mikään perus (teini)kännipuhelu. No lopetin puhelun ja sitten eräs tyyppi käveli siitä ohi. Käskin tämän kutsua erään ystäväni paikalle (samainen tyyppi jonka kanssa saavuin bileisiin), sillä halusin hieman seuraa, enkä kenen tahansa seuraa. No tämä tyyppi lähti hakemaan häntä ja silläaikaa eräs tyyppi tuli luokseni. Ja arvatkaapas kuka? Kappas vain, ei tietenkään kukaan muu kuin ihastukseni! Hän istui viereeni, aivan lähelle minua ja nojasi minuun. "Miksi sä täällä yksin oot", se kysyi. (Tässä vaiheessa ystäväni oli ehtinyt paikalle, mutta tajunnut häipyä samantien.) "No en mä tiiä. Mulla on vaan ihan järettömän huono fiilis", mä sanoin. Ihastukseni tuli vielä lähemmäs ja sanoi: "Tuu tonne missä me muutkin ollaan." Katsoin muualle ja kysyin: "No miksi?" Siinä vaiheessa hän katsoi minua suoraan silmiin ja sanoi: "Mä haluun että sä tuut." No tietysti minä menin. Sen jälkeen taisin mennä sinne ja siinä chillattiin ja juotiin vähän lisää. Siitä eteenpäin mulla ei ole mitään selkeää ajatusta että miten tapahtumat etenivät ja missä järjestyksessä. Muistan vaine erinäisiä kohtauksia. Muistan että: 1. Jossain vaiheessa paikalle tuli Mauri, Oliver ja Julle. Kaikki olivat meitä vanhempia, mutta minä ja ystäväni tunsimme heidät etukäteen, joten no problem. Ainakin 3 tyyppiä sanoi Jullelle sen illan aikana, että hän näyttää aivan Slashilta. (Ellet tiedä kuka on Slash, puren pääsi irti.)  2. Istuin ihastukseni kanssa jossain nojatuolissa hänen sylissään ja pidin häntä kädestä. Okei tää on tämmöistä kännisäätämistä, mutta silti muistan kuinka ihana siinä oli vain olla. 3. Olimme vissiin aika liimattuna toisiimme ihastukseni kanssa muutenkin koko illan. 4. Ihastukseni soitti mulle Home Sweet Homea pianolla. 5. Sanoin ihastukselleni että se on ihana. En muista mitä se vastas, mutta muistan että se teki mut onnelliseksi. 6. Sain uuden angstikohtauksen ja menin juomaan sitä boolia. Sen jälkeen olin aivan saatanan sekaisin. 7. Olisin halunnut, että ihastukseni jää yöksi sinne mun kanssani. Ja taisin sanoakin sen aika monta kertaa. 8. Taisimme ihastukseni kanssa pussata (?) Ainakin kaulalle. :) 9. Halasin kaikkia. 10. Olin varmaan ärsyttävä. 11. En löytänyt enää boolia. (Kuulin aamulla että joku oli käynyt heittämässä sen pusikkoon. 12. Lohdutin erästä meidän luokkalaistamme, jolla oli angsti päällä. 13. Ihastukseni lähti ja halasi mua. 14. Sain angstikohtauksen, koska ihastukseni lähti. 15. Laskuhumala alkoi. 16. Aloin itkeä ja aloitin sen "se ei välitä musta" -paskan jauhamisen. Onneksi kaikki tyypit oli jo lähtenyt siinä vaiheessa. Siellä oli enää minä ja kaksi kaveriani. 17. Siivosimme. 18. Kamuni porukat tuli ja sanoin jotain "Moooi", juoksin yläkertaan ja rönysin portaissa. Nyt mainittakoon että tämän kamuni isä oli ala-asteella mun luokan opettaja ja sen äiti oli mun enkun opettaja. Mukavaa. 19. Menimme nukkumaan. 20. Heräsin yöllä hirvittävään janoon. Darra teki tuloaan. 21. Heräsin aamulla ja mua hävetti. Ja niin edelleen. Että sellaiset pikkujoulut. Kaikki mitä mun ja ihastukseni välillä tapahtui, oli lähinnä kännistä säätöä, mutta mä en voinut sille mitään että kun mä tunsin sen puristavan hellästi kättäni, mulle tuli hyvä olo ja tuntui kuin hetkeksi ajatukset olisi selkiytynyt, kun mä kuiskasin sille että: "Sä olet ihana." Se muuten vähän sen jälkeen kertoi tykkäävänsä musta. :)

2. Joulutanssiaiset:          Oli aika jees. Heräsin viideltä aamulla siskoni kanssa. Laitettiin vitusti vaatetta päälle ja vähän ennen kuutta lähettiin käppäilemään ulos. Mentiin bussilla kaupunkiin ja suunnilleen kuudelta oltiin perillä. Käveltiin Stockmannin katokseen ja siellä seisoi jo jotain 30-40 AC/DC fania jonossa. Menimme jonon päähän ja tunnin siinä jonottelimme. Sitten Stockmannin ovet aukesivat ja jono siirtyi sisälle. Kaikki ottivat kahviosta tuolit ja hakivat kahvia. Oli aika ihana olo istua siinä jonossa ja hörppiä kahvia ja kuunnella AC/DC:tä, kun joku oli laittanut läppäristä soimaan. Kaikki varmaan jo arvaa, että jonotimme siis AC/DC:n keikkalippuja. Puoli yhdeksältä tuli semmoinen kiva Stockmannin täti jakamaan vuoronumerot. Siis ne JAKOI ne VUORONUMEROT! Niitä ei saanut ITSE JUOSTA HAKEMAAN! Eli siis meidän numero oli 48. Siinä vaiheessa alkoi vituttamaan. 48? Ei saada ikinä lippuja, kun on meidän vuoro niin kaikki on jo menneet. No kello löi sitten yhdeksän ja kaikki menivät äkkiä kolmanteen kerrokseen, kun liukuportaat avattiin. Kellon viisarit tuntuivat juoksevan eteenpäin, kun taas vuoronumerot näytössä näyttivät vaihtuvan tosi harvoin. Jossain vaiheessa sitten lisäsi paniikkia se, kun ihastukseni soitti: "PERMANNOLLE!" Ja mä sanoin jotain tyyliin: "Haista vittu!" Kello oli jotain kaksikymmentä yli kun oli viimein meidän vuoromme. Juoksimme tiskille ja tyyppi tiskillä kysyi: "Kenttä- vai katsomoliput?" Siinä vaiheessa ajattelin: "Ei voi olla totta, onko kenttälippuja vielä jäljellä?" No siskoni alkoi jotain änkyttää, mutta mä pistin väliin: "Kentälle, kolme lippua!!" No kassan tyyppi sitten sanoi: "240 €, kiitos." Annoimme rahat ja olin ihan puulla päähän lyöty. Sen jälkeen lähdimme tiskiltä liput kourassa ja alkoi armoton tuuletus. "ME SAATIIN LIPUT, ME SAATIIN LIPUT!" Ja tyyliin hypittiin liukuportaissa. Sitten tietenkin soitin ihastukselleni jotain: "KENTÄLLÄ NÄHDÄÄN!" Tai jotain... Sitten menin kouluun (joka oli oikeasti alkanut jo vähän ennen yhdeksää) ja vaihdoin spurguvaatteet mekkoon, koska meillä oli joulutanssiaiset. En yhtään kelannut mitään muuta kuin niitä lippuja, mutta sitten ihastukseni tuli pyytämään minua tanssimaan. Olin aivan kummissani. Kelasin, että voiko päivä tästä enää parantua?? Että semmoista. Nyt on sitten kenttäliput ja luulisin myös, että tästä mun ja ihastukseni jutusta tulee vielä jotain isompaakin kuin pelkkää hyvää kaveruutta. Vai mitä arvelette? ;)

Rakkaudella: Coma White