Jännää. Aloin tänään muistella sitä aikaa, kun aloitin ylä-asteen nykyisessä koulussani aivan uudessa ympäristössä, uudet ihmiset ja uudet kuviot ympärilläni. Muistan mitä ajattelin luokkatovereistani. Ajattelin, että ei voi olla totta. Ei voi olla totta. Tuollaisia hemmetin idiootteja koko porukka. Vähänpä katsoin peiliin niinä aikoina, mutta joka tapauksessa. Kasiluokalla sain sitten hyvän ystävän eräästä luokkamme tyypistä ja olimme aika todella läheisiä. Ajattelin, että meidän ystävyytemme on vasta aluillaan ja se tulee kestämäään. Jokatapauksessa nyt näyttää taas vähän siltä että ei voi olla totta. Tämä kyseinen henkilö, jota voimme kutsua vaikkapa nimellä Anni, on alkanut käyttäytyä erittäin naiivisti. Hän suuttui minulle tässä viime viikon tiistaina jostain todella, siis todella mitättömästä asiasta. Ja hän on edelleen vihainen! On ollut lähinnä huvittavaa katsella nämä viime päivät, kuinka hän leuhkana nakkelee niskojaan ja katselee minua alaspäin. On ollut loistavaa viihdettä seurata tilannetta ja sitä, miten hänen otsaansa on suurinpiirtein tatuoitu, että "Minähän EN anna periksi tässä asiassa!" Välimme ovat siis lievästi sanottuna tulehtuneet ja varmaan typerää kyllä, tämä on meidän pisin riitamme ja täysin mitättömästä syystä. Oudointa on, että tilanne ei kiusaa minua tippaakaan. Itseasiassa minä nautin siitä. Minusta tuntuu että tämä mitätön juttu on jollain tavalla kohtalon määräämää. Että meidän ei kuulukaan olla ystäviä. Olen varma, että saamme tämän sovittua, mutta luulen että se on avannut silmäni hänen suhteensa ja pakottanut minua näkemään, kuinka lapsellinen hän vielä itseasiassa on. Tänään talsiessani kouluun vittumaisessa lumisateessa, huomasin että olen päättämässä peruskouluani ja aikaani Pohjankartanon yläasteella, mutta jollain tapaa olen jälleen alkupisteessä. Ympyrä on sulkeutumassa. Mutta muutakin uutta on tapahtunut. Positiivista tällä kertaa! Eräs tyyppi on selkeästi alkanut osoittaa kiinnostustaan minua kohtaan. Eräs tyyppi jota itsekin pidän varsin mielenkiintoisena ja vähintäänkin tutustumisen arvoisena tyyppinä. Täältä voi siis varmasti päästä jyvälle siitä, miten tilanne etenee, vaikka se onkin vielä hyvin alkuvaiheessa...

Jatkoa odotellessa: Coma White