Tykkään susta. Aivan järjettömän paljon. Voisinko olla enää onnelisempi? Miten voi olla niin ihanaa nukkua sun vieressä? Ja sitten... Otat mua kädestä kiinni. Makaamme siinä lähekkäin ja pitelemme toisiamme käsistä koko yön... Sä oot aivan ihana.

Varmaan paras perjantai ikinä! Oli ihanaa! Olimme rennosti humalassa, mutta emme sillä tavalla että olisimme tehneet mitä sattuu ja katuneet sitten aamulla. Ei ollenkaan. Makoilimme ihastukseni kanssa sängyllä ja minun pääni oli hänen sylissään. Jutustelimme kaiken maailman asioista. Olimme siellä aivan kaksin kunnes meidän piti mennä taluttamaan eräs frendimme sänkyyn. Hän oli nimittäin aika jurrissa. No sen jälkeen istuskelimme sohvalla saman peiton alla. Nojasimme toisiimme ja otimme toistemme käsistä kiinni. Olin niin onnellinen. Olin. Ja olen edelleen. Nukuimme sinä yönä vierekkäin. Aivan kuin liimautuneena toisiimme ja edelleen pitelimme toisiamme käsistä. Makasin siinä ja katselin häntä kun hän nukkui. En voinut nukkua. Pystyin vaan hymyilemään. Niin onnellinen olin. Ja olen edelleen. Se oli paras viettämäni yö ikinä vaikken oikein saanutkaan unta. En koskaan unohda sitä miten hän puristi hellästi kättäni ja se tuntui niin hyvältä. Sen illan muisto saa minut hymyilemään ja odottelen vain seuraavaa tapahtumaa. Taas ollaan menty asken eteenpäin. Eilenhän tuo tapahtui... Ja tämä päivä on ollut lähinnä pilvissä leijumista... Pilvissä leijumista vain. Anteeksi saatan olla hiukan outo.

Suukkoja teille!

- Rakastunut Coma White